Sunday, August 17

ERÄJORMA


Mitä mä eniten kaipasin? Suomen metsää. Sitä miten voit vaan astua sinne vihreyteen ja kuunnella tuulen havinaa ja oksien katkeilua jalkojesi alla. Tuntea itsesi niin ketteräksi kun hypit kiveltä toiselle ja kannolta toiselle ilman että nilkka taittuu. Katsoa kun sun koira hyppii onnellisena joka mustikkapensaan läpi ja kaiken sen jälkeen häntä koristaa liiloja raitoja siellä sun täällä valkoista turkkia. Metsässä kaikki unohtuu, harmittaa ettei sinne tule useammin mentyä. Stressi katoaa, ikävä katoaa, ajatukset ovat vaan tässä ja nyt. Ei tarvitse huolehtia kahden päivän päässä olevasta kokeesta johon et tunne olevasi valmis. Katsot vaan miten aurinko pyrkii oksien läpi kirkkaana, valaisten sun polun mitä kuljet. Sitä kauneutta ei voi pelkästään sanoihin pukea, miten tuollaista edes haluaisi kuvata pelkin sanoin. Siellä aika vaan tuntuu pysähtyvän eikä haluaisi pois ollenkaan, jään asumaan jonnekin kannon alle. Vierailijat tervetulleita. Tätä oon kaivannut. 

1 comments:

  1. Ihana tuo koiruli :) Onko löytyny punkkeja tänä kesänä?

    http://beautyhair4.blogspot.fi/

    ReplyDelete