Thursday, May 7

GOODBYE

Osasitte varmaan odottaa tätä. Onhan viime postauksesta ihan liian monta päivää kulunut.

Tämä ei johdu siitä, ettenkö rakastaisi kirjoittaa. Oikeasti kirjoittaminen antaa mulle eräänlaisen vapaudentunteen, vaikka suomen kielioppi onkin erittäin ruosteessa. Kuitenkaan mulla ei riitä aivokapasiteetti enää tälle, eikä oikeastaan blogin kirjoitus enää erityisemmin innosta. Innostusta riitti vaikka muille jaettavaksi vaihtovuoden aikana, mutta innostus jotenkin lopahti Suomeen astuttaessa. 

Mulla on ollut niitä vaikeampia ja niitä ihania aikoja mun ihanimman vuoden jälkeen, mistä olen ollut hyvin avoin täällä blogin puolella. Kiitän kaikkia innostavista kommenteista ja vinkeistä, ihana että teidän kaltaisia ihmisiä löytyy. Kuitenkin olen nyt päättänyt jatkaa kulkua ilman blogin päivittelyä ja nauttia hetkistä kavereiden ja perheen kanssa ja muiden uusien ihanien ihmisten parissa, joita ilman elämä olisi harvinaisen tylsää. Haluan vain mennä ja tehdä asioita ilman, että tarvitsisi alkaa miettimään siinä tilanteessa mitenkä asettelen sinä päivänä otetut kuvat postaukseen. 

Vapaudentunteet ovat erilaisia ja haluan kokea tämän kaltaisen vapauden tunteen, mitä en ole nyt kuuteen vuoteen voinut kokea. Haluan ottaa kuvia ihan vaan ihan omaksi ilokseni, tai vaikka printata niitä albumeihin itselleni. Haluan kirjoittaa päiväkirjaa, oikeasti. Haluan vähentää ruutuaikaa roimasti ja keskittyä ihmisiin ympärilläni. 

Youtubessa minuun vielä törmää, jotenkin olen innostunut siellä olosta. Klikatkaa tästä päästäksenne seuraamaan minua siellä. Somesta mut löytää ties mistä, jos mun säätäminen vielä kiinnostaa. Mihinkään en ole katoamassa, mutta koen tämän olevan se oikea ratkaisu. Kaikki blogit kuitenkin jäävät vielä pystyyn, niin niitä saa selailla halutessaan. 

Kiitos kaikille. Teille, jotka ovat olleet mukana alusta asti kuten myös uudemmatkin seuraajat. Ihanaa kesää teille, minä ainakin aion nauttia täysin siemauksin.

Thursday, April 16

JUST ADD WATER #4


Viimeinen viikko lähti käyntiin tuossa viikon alussa! Piti tämä kuva laittaa tulemaan jo kyseisenä päivänä, mutta mulla alkoi työt tän viikon alussa ja päivät oli sen verran raskaita ettei energia riittänyt mihinkään muuhun kuin nukkumaan valmistautumiseen :-D

Ja sitten takaisin asiaan. Elikkä mun iho on kyllä todella paljon kosteutetumpi luonnostaan, en laita melkein ollenkaan rasvaa ja kyllä tuo vähäisempi BB-voidekin levittyy hyvin. Sellaisia oikein näkyviä näppyjä on kyllä todella vähän, eikä niitä tule läheskään niin usein kuin ennen. Totta kai mulla on arpia ja muita jälkiä, mutta kyllä yleisesti on kyllä iho parantunut! Välillä en edes ole laittanut meikkiä kouluun ja ei ole edes nassu häirinnyt siinä vaiheessa kuten ennen. Itsevarmempi olo on ainakin tullut, vaikkei se ehkä ole dramaattisesti muuttunut tämän kuukauden aikana! Mutta tän viikon lopulla vielä kokoavaa postausta tästä luvassa ja sitten taas vähän eriäviin postauksiin :-)

Heipsun, ihanaa perjantaita.

Sunday, April 12

WHITE CHOCOLATE CUPCAKES



Mulle tuli hirveän paljon mieli leipoa jotain tuossa eilen ja ehdotin, että voisin tekaista cupcakeja (suom. kuppikakkuja). Tämä oli kanssa eräänlainen koe, kun äiti ei uskonut mun onnistuvan tässä ja nyt kun niistä oikeesti tuli hyviä niin saan nyt kunnian leipoa näitä siskon kesällä oleviin rippijuhliin :-D Propsit mun pikkuveljelle, joka toimi apukokkina ja oli vastuussa aineiden mittauksesta ja nonparellien laittamisesta!

CUPCAKES (noin 20 kpl)
2dl sokeria
5dl vehnäjauhoja
2tl ruokasoodaa
2tl vaniljasokeria
2 munaa
2dl joqurttia/kermaviiliä
1,5dl maitoa
1dl sulatettua normaalisuolaista voita
200g rouhittua valkosuklaata

Sekoita kuivat aineet eli sokeri, vehnäjauho, sooda sekä vaniljasokeri keskenään. Sekoita toisessa kulhossa märät aineet hyvin eli munat, jogurtti (tai kermaviili), maito sekä voisula (Huom. Jäähdytä voi sulattamisen jälkeen huoneenlämpöiseksi, ennen sen lisäämistä aineiden joukkoon). Lisää märät aineet kuivien aineiden joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Lisää taikinan joukkoon lopuksi rouhittu valkosuklaa. Laita paperiset muffinssivuoat muffinssipellille ja annostele taikina tasaisesti vuokiin, jätä noin 1/3 osa kohoamisvaraa. Paista 175 asteisessa uunissa n. 15-20 minuuttia. Kokeile kypsyyttä esimerkiksi tikulla ja paista tarvittaessa hieman pidempään. Älä kuitenkaan paista kuppikakkuja kuiviksi! 

Huom. Itse opin kantapään kautta, että jos laittaa liikaa taikinaa paperisiin vuokiin! Mutta joka tapauksessa suosittelen laittamaan tuplavuoat, takaat hyvän muodon cupcakeille!

VALKOSUKLAAKUORRUTE
250g valkosuklaata
300g huoneenlämpöistä suolatonta voita
250g huoneenlämpöistä maustamatonta tuorejuustoa
n. 3dl tomusokeria
2tl vaniljasokeria
(elintarvikeväriä)

Sulata valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Vaahdota huoneenlämpöistä voita noin minuutin verran ja lisää sitten jäähtynyt valkosuklaa voin joukkoon hyvin vatkaten. Lisää huoneenlämpöinen tuorejuusto ja jatka vatkaamista. Lisää sitten pienissä erissä tomusokeria koko ajan vatkaten. Lisää lopuksi vaniljasokeri ja värjää kuorrute halutessasi. Pursota tai lusikoi kuorrutetta jäähtyneiden kuppikakkujen päälle. Koristele haluamallasi tavalla!

Huom. Jos et halua pursottaa, onnistuin tämän suht tahmean kuorrutteen levittämisessä sellaisen pikkulettujen lastalla!

Thursday, April 9

YLPEÄ VAIHTARI? #VLOG


Tässä videofiiliksiä vaihtovuoden jälkeen, tuli 9kk täyteen... Aika menee niin nopsaan.

Tuesday, April 7

JUST ADD WATER #3


Kolmas viikko alkoi mun kokeiluani! Halusin pitää oikein kunnolla lomaa ja sen vuoksi Youtube-video on vielä kääntämättä ja postaukset jääneet luonnoksiksi... 

Mun mielestä tämä kolmas viikko on ollut jo parempi. Saattaa olla kaikki vaan päässä, mutta luulen ihon reagoineen stressiin ja tähän menetelmän muutokseen tuossa 1. ja 2. viikon aikana. Nyt on iho rauhoittunut ja käytän paljon vähemmän meikkivoidetta yms. ja tämä on yksi lifesaver, kun en millään jaksa herätä niin tuhottoman aikaisin laittamaan nassua. Katsotaan mitenkä tämän viikon jälkeen, taikka sitten sen neljännen viikon jälkeen jatkanko samaa rataa. So far so good!

Huomatkaa "dramaattinen" hiustenmuutos. Sanoin kampaajalle, että leikkaa ne huonot ja kuivat latvat veks ja multa lähti melkein 20cm pois. Nyt kelpaa taas katsoa tuota reuhkaa! Sain kyllä vähän palautetta kampaajalta, kuinka huonosti oon hiuksista pitänyt huolta.

Monday, March 30

JUST ADD WATER #2


2. viikko kokeilua käynnistyi! Kyllä iho tähän jotenkin on reagoinut, vaikkei sen erikoisempia muutoksia tullutkaan niin silti toiveikkaana odotan! Ihme ja kumma, en ole yhtään vieroksunut tuota pelkästään vedellä pesempistä, ei jää mikään ällötys-fiilis naamaan eikä mitään. Siihen nähden en nää mitään pahaa tässä menetelmässä! Iho ei myöskään ole ollut niin kuiva kuin aineita käytettäessä, mikä on ihanaa. 

Tsempit viimeisiin kokeisiin, mä meen nyt näkemään unta ruotsin prepositioista. Pian tulee uutta videotakin vaihtoon liittyen!

Sunday, March 22

JUST ADD WATER - KOKEILU

Ennen kuin siirryn itse aiheeseen, mitä tykkäätte ulkoasusta??

Te, joilla on Snapchat: Käytättekö sitä "Discover"-sivua? Luetteko niitä artikkeleita? Siitä lähtien, kun sain heivata tuon menneen talven Lumiani ja vaihtaa iPhoneen olen ollut Snapchatin aktiivinen käyttäjä ja innostuin tuosta uudesta päivityksestä ja olen innoissani lueskellut etenkin Cosmon storyä. Yhtenä päivänä Cosmopolitanin storyssä oli erään naisen kirjoittama artikkeli, jossa hän kertoi kasvojen pesurutiininsa muutoksesta. Hän kuuli tästä taas toisesta lähteestä, mutta itse tutustuin tähän aiemmin mainitsemani naisen kautta. Tähän rutiiniin ei kuulu muuta kuin vesi. Vain ja ainoastaan.

Ensin ajattelin sen pahentavan ihon kuntoa entisestään, onhan meikit ja kaikki nassussa siinä vaiheessa eikä ne hevillä iholta lähde. Tämä nainen otti kuvan neljän viikon ajan joka maanantai näyttääkseen eroja. Hänellä ei murrosiän aikana tullut minkäänlaista finniä eikä iho muutenkaan ollut huonossa jamassa, mutta n. 25-vuotiaana hyväkuntoinen iho otti loparit ja aikuisiän akne iski. Hän kokeili jos jonkinlaista marketeista saatavaa puhdistuslitkua ja vaihtoi myöhemmin reseptilääkkeisiin, mikään ei toiminut. Kyllä akne vähän helpotti, mutta silti iho oli huonossa jamassa. Lukiessani artikkelia pidemmälle ja vertaamalla kuvia, huomasin huomattavaa parannusta hänen ihossaan, kuten hänen läheisensäkin heti pistivät merkille. Tässä vaiheessa olin jo kiinnostunut ja ajattelin tämän efektin olevan ihan järkeenkäypä - osaahan keho pitää itsestään huolta. Jotkut puhdistusvaahdothan voivat pestä myös ne hyvätkin bakteerit iholta, jotka suojelevat sitä. 

Kokeilu siis toimii siten, että jätät ne Neutrogenat ja Garnierit sinne laatikkoon ja peset kasvosi vain vedellä ja kuivaat sitten suoraan pyyhkeeseen. Silmämeikit voivat vaatia jotain rasvapohjaista puhdistusemulsiota, mutta muuten vain ja ainoastaan vedellä. Aion tehdä myös neljän viikon ajan ja katsoa, onko tässä oikeasti se pelastus mun iholle, jota olen hävennyt jo tovin. Se vaan ei ole parantunut mihinkään suuntaan sitten yläasteelle menon, vaikka hyviä hetkiäkin ollut. En ole halunnut ryhtyä reseptilääkkeisiin asti, se ei vaan ikinä ole ollut vaihtoehto mulle. Tämä olkoot siis ensimmäinen neljästä päivityksestä mun kokeiluihin liittyen, kuullaan tästä asiasta sitten ensi sunnuntaina!

Wish me luck.


Saturday, March 21

CONVERSET KEVÄTKUNTOON


Teidän olisi pitänyt nähdä mut niissä kloorihuuruissa, kun istuin kylppärin lattialla näitä Consseja hangaten... Kuinkakohan monta aivosolua mahdoin menettää, koko päivän projektihan tuo loppupeleissä oli!

Tarviitte:
- Valkaistavat kengät (duh)
- Klooria (Itsellä Klorin original)
- Sangon kenkien liotukseen
- Harjan (esim. itse käytin saunan lauteiden harjaa)
- Uudet kegännauhat (Matalavartisiin 120cm, korkeavartisiin 150cm)

1. Heivatkaa vanhat kengännauhat kengistä, te ette tuu saamaan niitä puhtaiksi. Uudet maksaa vaan pari euroa ja antaa paljon pirteemmän fiiliksen niihin tallustimiin.

2. Laittakaa vettä sankoon ja sekoittakaa mukaan kloori. Vesi laimentaa klooria, eli kyllä klooria saa muutama loraus olla. Riippuu tietenkin kuinka kauan haluat pitää kenkiä siellä vedessä. Mitä enemmän klooria sitä vahvempaa sekoitusta ja sitä rajummin se valkaisee. Itse koen parin lorauksen olevan täysin hyvä. Heittäkää kengät sankoon 2-3 tunniksi.

3. Menkää sangon ja harjan kanssa jonnekin kylppärin lattialle ja aloittakaa kenkien harjaaminen. Harjatkaa kunnes olette tyytyväisiä ja kengissä ei erotu erityisempiä likatahroja. Kastakaa harjaa ja kenkiä välillä kloorivedessä, niin lika irtoaa paremmin! Tässä menee pieni tovi, etenkin jos teidän kengät on yhtä kurjassa kunnossa kuin omat. Harjauksen jälkeen voitte huuhdella ja asettaa kuivumaan!

Vapaaehtoista: Itse laitan aina kengät vielä pesukoneeseen 40-asteen ohjelmaan, mikä on kirkastanut väriä entisestään! 

EDIT: Kommentteissa oli huippu huomio, jonka unohdin mainita! Eli laittakaa jotkut ei-niin-tärkeät pyyhkeet (itse laitoin kaksi) kenkien kanssa sinne pesukoneeseen!

Tosiaan, tämä on ollut mulle oikea life saver. Jotenkin ne kengät näyttävät vähän ajan käytön jälkeen käsittämättömän surullisilta. Nuo mun kengät näytti luonnossa ihan ruskeilta, ettei uskoisi niiden alun perin olleen valkoiset. Käsittelin myös mun mustat matalavartiset Conssit kastamalla sienen klooriveteen (taikasieni käy myös!) ja putsaamalla valkoiset kumiosat sillä tavalla. Heitin ne myös erikseen pesukoneeseen ja ostin uudet nauhat. Nyt mulla on kaksi paria uudenveroisia kenkiä. Kelpaa taas vaappua eteenpäin!

Saturday, March 14

MITKÄ ENKUN YLPPÄRIT


Ehkä ytl arvostaa mun englannin ylppäreihin panostuksen, joka koostui kuvien ottamisesta, vaatteiden järjestelystä ja vaihtarikavereiden kirjoittamasta vihosta. Ehkä meni hyvin, ehkä ei. Sen näkee sitten ja että tulenko olemaan samassa tilanteessa vielä syksylläkin. Niskaa särkee ja paha olo pikkuhiljaa alkoi hellittämään. Huulissa ei ole mitään ihoa jäljellä kokeen takia, kun jännityksissäni niitä purin. Huh. Miten tuun jaksamaan vielä viisi koetta, näillä samoilla paineilla ja hermoilla? 


Onnea kirjoitukset suorittaneille ja joilla vielä pari jäljellä, kohta nollaus!

Saturday, March 7

FEBRUARY IN REVIEW

Täytin 19, penkkari-itkut, wanhat, vapaaehtoisuutta, ylppäreitä, työnhakua, ikävää... Helmikuu on ollut täynnä jos jonkinaista tunnetta, joita on ollut välillä vähän vaikeampi käsitellä. 

Mun koko helmikuu vaan yhtäkkiä katosi, se vaan haihtui kuin ilmaan. Eikä tämä ole mikään vitsi siitä, kuinka helmikuu on 2-3 päivää muita kuukausia lyhyempi. Olin suurimmaksi osaksi omissa maailmoissani, en oikeen tiennyt miten reagoida tiettyihin asioihin ja sitten vaan vaeltelin paikasta toiseen. Aloitin kyllä jonkinlaisen salilla käynnin, mikä on auttanut vähän saamaan sitä omaa aikaa, kun suurimman osan päivästäni olen koulussa tuntemattomien oppilaiden keskellä ja kotona selailemassa kännykkää. Mun päivätkin olivat niin suunnattoman yksitoikkoisia, enkä tehnyt asialle mitään. Olin vain ja tyydyin osaani.

Olihan helmikuussa hauskakin puoli, mikä varmaan johti kuukauden nopeaan menemisessä. Kaikenlainen jännittäminen eri asioita kohtaan. Eniten varmaan kuumotti se Wanhojen päivä, josta laitoin videotakin vähän aika sitten tulemaan. En tiedä milloin olisin nauranut niin paljon kuin tuolloin. Sain olla hyvien kavereiden kanssa ja pitää photoshootteja meidän mekoista. Saatiin jutella ja valittaa jalkojen väsymisestä. Silti hymyilytti ja nauratti, jopa ne kaatumiset kesken Grad Squaren aikana. Kyllä, totta kai tämä Kävelevä Katastrofi kaatuu vähintään kerran, odotettavissahan se oli kun talloin mun isoa mekkoani miljoonaan otteeseen! Tietenkin se risteily oli myös hauska, ainakin niin kauan kun hyvää oloa kesti. Ihmeen lightwieght. Mutta tuo päivä oli ihana, kuten myös hiihtolomakin sattuneita syistä. Ja jos joku sattuu tarvitsemaan mekkoa, täältä saisi tuollaisen vaaleanpunaisen jos suinkin tarvitsee :-D Tarjous voimassa niin kauan kun joku sen multa haluaa. 


Kuitenkin pieni varjo tässäkin hauskuudessa ollut. Penkkaripäivä oli hämmentävä, olin niin innoissani kavereideni puolesta, kun he saivat nauttia huomion keskipisteenä olemisesta ja juhlia TJ0:sta. Sitten tuli mieleen, kuinka minäkin olisin voinut olla samassa tilanteessa, ellen olisi lähtenyt vaihtoon. Voisin olla noiden ihanien ihmisten kanssa pukeutuneena napapiirityyliin ja maalailla lakanoita rekkoihin, mutta olinkin siellä katsomossa väistelemässä karkkeja. Eikä se itse tilaisuus haitannut, vaan näin ne ihmiset joiden kanssa olin viettänyt paljon aikaa ennen vuoden alkamista ja sitten yhteydenpito on jäänyt moikkaamisen tasolle. Nyt he ovat poissa koulusta ja heistä ei sittemmin ole kuulunut. Myöskin ystävät koulun ulkopuolella ovat tuntuneet  aina vain etäisemmältä, ovathan he täysin eri tilanteessa kuin minä, ymmärtäähän tuon. Mä virun lukiossa vielä yli vuoden verran, kun muut lähtevät ympäri maailmaa tai maata. Vähän haikeat meiningit siis ollut, mutta en voisi olla onnellisempi heitä kohtaan ja toivon kaikilla olleen hienot penkkarit ja sen jälkeinen aika. Oikeesti.


Tällaiset fiilikset on nostanut ilmaan myös hirveän kaipuun takaisin sinne maahan, mikä tuntui niin luonnolliselta paikalta asua. Se oli vaan niin nappiosuma itselle, mikä hämmästyttää itseä vieläkin. Haluaisin olla host-perheeni luona kannustamassa heitä eteenpäin ja haluaisin halata host-siskoani ja vain kävellä sitä tuttua naapurustoa ympäri. Halusin olla vaihto-oppilas taas. Halusin mennä orientaatioihin ja nähdä ne ihanat vaihtarikaverit ja kertoa, millainen ikävä minulla oli. Edes hetkeksi vain.


Nyt oon taas ottanut itseä niskasta kiinni ja yrittänyt keskittyä olennaiseen. Oma henkinen ja fyysinen hyvinvointi on edellä, fiiliksistä pitää puhua. Ei saa patoa niitä minnekkään mielen lokeroihin, kun sitten romahtaa. Pidä yhteyksiä tärkeisiin ihmisiin ja jos se tuntuu liialta, ottaa vähän väliä. Tee miten itsestä tuntuu oikeelta, äläkä anna muiden muuttaa omia vakaumuksia ja tavoitteita. Ei saa antaa periksi. Mun maaliskuun lupaukset on tehty, toivottavasti kestävät pidempään kuin vaan maaliskuun ajan. 

Wednesday, February 25

WANHAT 2015


Pientä wanhojen fiilistelyä, kuviakin tulee pian, kun saan kaikki käytyä kunnolla läpi :-)

Muistakaa HD ja käykää ihmeessä kurkkimassa tuota mun YouTubeakin, jos vaan kiinnostaa!


Ihanaa viikon jatkoa!

Sunday, February 15

19 KUVAA, 19-VUOTIAS



Kuulin, että ihmisillä on se horrostuksen mahdollistava geeni mutta ei ole aktiivinen. En tiiä oonkohan saanut sen aktivoitua mun tällä ahkeralla postaamisella tai jotain. Ihmeen apaattinen olo vähän ollut ja vaan lagaillut katsoen seinää. Kumman mielenkiintoinen tä mun tapetti, löytyy joka päivä uusia ulottuvuuksia...

Tässä kuitenkin vähän myöhässä olevaa Youtube-videota, enjoy! Kuvasin myös wanhojen tanssien aikana, eli siitäkin tulee video jossain vaiheessa tulevana viikkona!

Wednesday, February 4

MY DAY



Kuten joku ehdottikin, tässä vähän koostetta mun päivästäni! Enjoy :-)

Tuesday, February 3

KOEVIIKOT HIITEEN

Oon varmaan maailman huonoin bloggaaja... Mutta lukiota käyvät (tai sen käyneet) varmasti osaavat kuvitella sen työ/stressimäärän, mikä siihen viikkoon ollaan kiteytetty ja kehnojen numeroiden pelossa sitä ei melkein uskalla hengittää, kun paniikissa kertaa kondensaatiota ja entalpiaa.

Tänään oli vihdoin se viimeinen koe ja tänään sai hengähtää, kunnes se taas huomenna alkaa se sama rumba. Kyllä se tästä, viikkoa piristää omat synttärit perjantaina ja tokavikat vanhojen kenraalit samana päivänä! 19... Viimeinen teinivuosi siis, kuinka kauan mä mahdan näyttää 12-vuotiaalta... Se jää nähtäväksi. Mulla on myöskin jo viime viikonloppuna Youtubeen tarkoitettu video lataamassa, eli huomenna toivon mukaan voi jo pitää silmiä auki sen varassa. Luvassa on yksi teidän lähettämistä ehdotuksista :-)

Oon onnellinen, että koeviikko on taas ohi. Mulla on niin monen monta kirjaa, jotka on pahasti laiminlyöty ja eniten käyty nettisivuni on Wilma. Tämä jos mikä kertoo tilanteestani jotain. Eilen iski myös pieni remonttivimma ja aloimme siskon kanssa purkamaan mun kattoon asti ylettyvää, kaksiovista vaatekaappia. Porakonetta ei löytynyt eli ruuvattiin jokaikinen ruuvi irti ruuvimeisselillä. En oo pitkään aikaan nauranut niin paljon, kuvitelkaa mut nikkaroimassa jotain vaatekaappia veks omasta huoneesta. Kaappi kun lähti, niin sain koota mun vaaterekin sitten samana päivänä, oon hyvin tyytyväinen huoneeseeni! Nyt pitäisi vielä saada yli 70kg putkitelkkari heivattua, niin täällä viihtyy vielä lukion loppuun asti...

Heissulivei ihanat, tästä alkaa oikeesti mun aktiivisuus! Miten teillä menee? Toivottavasti selvisitte jotenkuten hengissä koeviikoista.

Thursday, January 15

WINTER YET?


Mikäs tällä Suomen säällä oikein on? Tai ehkä yleisesti pitäisi ihmetellä ja kummastella koko maapallon säätilastoja, kun lunta olisi vaikka Jupiterille jakaa. Mutta silti täällä niinkin kylmäksi luullussa Suomessa on hyvin vilu, mutta lunta voisi olla enempi. Teitä pohjoisemmassa osassa Suomea käy kateeksi! Täällä on vaan satanut lunta, pakkaset, satanut vettä, loskaa, pakkaset ja tadaa: Jäätä. 

Aina talvisin mun tasapainoaisti sanoo heipat ja sitten hiihdänkin sitten tien laidasta toiseen, kun ei pysy kurssi suorassa sitten millään. Sitten mennään naama irvessä eteenpäin ja mitä väliä sillä sitten on, jos sattuu kaatumaan n. 200m mäen aikana viisi kertaa? Ei kyllä tule istuttua kovinkaan normaalisti seuraavan viikon aikana. Eilenkin meinasin kaatua oikein kunnolla, mutta se korjausliike sai mun selän venähtämään ilkeesti johonkin hyvin huonoon suuntaan ja nyt sitten mennään Notre Damen Kellonsoittajana eteenpäin. Arvatkaa vaan tuliko vanhojentanssiharjoituksista mitään, kun piti tehdä taivutuksia tangossa? Ei. 

Mulla on vaan sellaiset putkiaivot, ettei pysty keskittymään moneen asiaan samaan aikaan. Mähän en pysy kesäisinkään pystyssä, eikä mitään vettä vahvempaa oo tullut nautittua. Sitten kun saan keskittyä tasan siihen kävelyyn, ehkä vähän jutella jonkun kanssa, niin sitten pitäisi kävelyn luonnistua. Nyt talvisinkin katson tiiviisti maahan ja katson ne sepelikohdat, missä jalka ei tosiaankaan tuu lipsumaan. Tuttuja saattaa tulla matkan varrella, mutta morjenstan silloin vaan suosiolla maahan. Ei siinä mitään. Koulun kuntotesteissäkin, kun on sitä flamingoseisontaa tms. niin hyvin pystyn tönöttämään sen puupalikan päällä, no problem. Tänään kyllä yllätin itseni, kun juoksin koulusta bussipysäkille, ettei tarvitse odottaa seuraavaa ja en edes meinannut kaatua. Yksi mummo kyllä meinasi sohaista moppivarrella otsaan, mutta sitä ei lasketa.

Mun päivät on ollut todella tylsiä, yksitoikkoisia ja siksi en oikein osannut kirjoitella tänne mitään, vieroitusoireethan siitä iski. Ajattelin silti saada aikaiseksi My Day-videon huomenna, varautukaa hyvin toimettomaan päivään :-D

Saturday, January 10

THINGS I DON'T HAVE TIME FOR



Tässä tulee taas vlogia, tällä kertaa höpöttelen asioista joihin ei itsellä oo aikaa tehdä. Syytä laiskuutta tai aikataulun suunnittelua, ihan miten vain :-D

Kivaa viikonlopun jatkoa!

Tuesday, January 6

TIRED OF DOING NOTHING


Mutta eikös loman idea olekin sellainen, ettei tee sitten yhtikäs mitään ja on vaan? Sitten on aika toimiva loma ollut täytyy myöntää! Vähän pienimuotoista mökkihöperyyttä ilmennyt, muttei anneta sen häiritä. 

Mikä siinä muuten on, että kaikki pitää oikeasti tehdä viime tingassa? Olisi huomiseksi kahdeksan kemian etätehtävää, enkun essee ja yleisesti biologian kertaamista ja ei, tänään niitä sitten tehdään paniikki korvan takana huutamassa. Ja täällä mä kirjoittelen teille. Toiselta kantilta voisi tätäkin miettiä, että kuka vähääkään järkevä ihminen antaa tehtäviä lomalle? Sehän on loma, eikä se tarkoita olevan enemmän aikaa tehtävien tekoon. Silloi viskataan koulukirjat kauimmaiseen kolkkaan ja sitten niiden esille ottamista harkitaan viikko koulun alun jälkeen. Kuka kuvittelee oppilaalla olevan yhtään motivaatiota tehdä yhtikäs mitään lomalla, etenkään 12 tunnin yöunien jälkeen? Lomalla hengittäminenkin vie niin paljon energiaa, kuten myös jääkaapin ja oman huoneen välillä ravaus. Ottaa oikeasti päähän joidenkin opettajien päähänpistot, että tekisi oikein mieltä osoittaa ja palauttaa ne kyseiset kemian etätehtävät vasta viikon päästä. Enkä usko opettajien tarkastaneen yhtäkään esseetä tai koetta lomansa aikana, joten miksi meidän pitäisi vielä nostaa heidän huimaa taakkaansa joillakin etätehtävillä ja matikan projekteilla? Ärsytys. Mieluummin tosiaan kuvailen mun uudella kullallani noita ihania pakkaspäiviä kuin teen frekvenssijakaumia.

Nauttikaa nyt näistä viimeisistä tunneista vapautta, kerätkää voimia heräilyyn. Itsellä tulee olemaan tuskaa nousta siinä kuuden hujakoissa bussiin. Wish me luck, I'm gonna need it.

Sunday, January 4

HAPPY NEW YEAR ME


Koska olin ollut kiltti tyttö, sain paljon sellaisia kivoja kirjekuoria joululahjaksi ja sen ansiosta sainkin tilattua mulle tuollaisen ihanuuden: Canon EOS 700D:n. Tämä on moninkertainen parannus mun viimeisiä vetelevään Nikoniin, joka tosiaan otti sen lopputilin muutama viikko takaperin. Oli niin orpo olo ilman kameraa, kun juuri siihen mun kamerattomuusajalle osui ne ihanat kinospäivät ja upeet auringonlaskut. Ja yleisesti hyvät ilmat, että tämä neiti pystyy tuolla sompailemaan tuolla ulkoilmassa. Mutta tässä kamerassa on kaikki, mitä nyt tällä hetkellä kaipaankin ja nyt ei tarvitse etsiä kaikkia toimintoja sieltä kolmannesta ulottuvuudesta kuten siinä mun Nikonissa piti. Nyt vaan kameraa kouraan ja totuttelua tähän Canoniin, mutta onneksi vietin koko mun vaihtovuoden ajan vuosikirjaa tehdessä Canonin kameroita, että kyllä sitä kokemusta niistäkin on. 

Ja mikä parasta: Voin alkaa tekemään videoita enemmänkin. 
Olisiko jotain postaus-tai videoaiheita jaettavaksi?